Tutkijat ovat tutkineet, miten vammat liittyvät maiden taloudelliseen kehitykseen

Tutkijat ovat tutkineet, miten vammat liittyvät maiden taloudelliseen kehitykseen
Tutkijat ovat tutkineet, miten vammat liittyvät maiden taloudelliseen kehitykseen
Anonim

Kansainvälinen tutkijaryhmä arvioi loukkaantumisvahinkoja 195 maassa vuosina 1990–2017 ja tutki mahdollisia suhteita loukkaantumisten ja sosiaalidemografisen indeksin välillä. Teoksen mukana kirjoittajia olivat venäläiset tiedemiehet - Moskovan fysiikan ja tekniikan instituutin, kauppakorkeakoulun edustajat ja terveysministeriön laitosten työntekijät.

Tutkimuksen aikana arvioitiin kuolleisuuden ja sosioekonomisten vahinkojen arvoja eli loukkaantumisten taakkaa (indikaattorit DALY, vammaisuuteen mukautetut elinvuodet, vammaisuuteen mukautetut elinvuodet ja sen ehdot - YLL, elinvuodet menetetään, menetettyjen elinvuosien lukumäärä ja YLD - vammaisuuden vuoksi menetetyt vuodet, vammaisten elämien vuosien lukumäärä) vuosien 1990--2017 tietojen mukaan, mukaan lukien sosiodemografisen indeksin arvot (joka kuvaa integraalisen indikaattorin tilaa tai aluetta, jonka arvo on korkeampi, mitä korkeampi on väestön tulotaso ja koulutustaso ja mitä pienempi kokonaissumma hedelmällisyysluku).

Stanislav Otstavnov, yksi teoksen tekijöistä, väestön terveysindikaattoreiden analysoinnin ja terveydenhuollon digitalisoinnin laboratorion apulaispäällikkö MIPT: ssä (Tsifromed Phystech), kuvaa tilastotiedot traagisella esimerkillä:”Nykyään Elena Mukhinan nimi tunnetaan lähinnä vanhemmalle sukupolvelle ja voimistelun ystäville. Absoluuttinen maailmanmestari paransi ohjelmaansa, mutta sai kamalan vamman harjoittelussa koti -olympialaisten aattona. Seuraavat 26 vuotta elämästään erinomainen voimistelija oli vain pyörätuolissa (tämä on vammaisten vuosien lukumäärä, YLD) ja jätti tämän maailman noin 28 vuotta ennen elinajanodotteen arvoa (tämä on YLL). Esimerkki selittää selvästi arvioimiemme indikaattoreiden olemuksen."

Saatujen tietojen mukaan vuonna 2017 kuoli 55,9 miljoonaa ihmistä. Näistä kuolemista noin 4,5 miljoonaa (8%) johtui vammoista. Samaan aikaan miesten vammoihin kuolleisuus on yli kaksi kertaa korkeampi kuin naisilla. Tärkeimmät kuolemansyyt loukkaantumisista olivat tievammat (27,7%), itsensä vahingoittaminen (17,7%), kaatumiset (15,5%) ja ihmisten välinen väkivalta (9%).

Tänä aikana maailmassa kirjattiin myös noin 521 miljoonaa loukkaantumistapausta, jotka eivät johtaneet kuolemaan (vertailua varten niiden lukumäärä vuonna 1990 oli 354 miljoonaa). Kaikista sairauksista aiheutuneista sosioekonomisista vahingoista vuonna 2017 loukkaantumisten osuus oli 10,1%, josta puolestaan 77% oli menetettyjä elinvuosia. Liikennevammat (26,7%), kaatumiset (14,1%), itsensä vahingoittaminen (13,1%) ja ihmisten välinen väkivalta (10,2%) tunnistettiin pääasiallisiksi syyksi vammautumiseen.

Tieliikennevahinkojen aiheuttamat vahingot ovat niin merkittäviä, että niiden vähentäminen tunnustetaan yhdeksi YK: n kestävän kehityksen tavoitteen”Varmista terveet elämäntavat ja edistää hyvinvointia kaikenikäisiksi” mukaisesti. Maailman maista suurin vammautumisvahinko väestön ikärakenteeseen nähden havaittiin Syyriassa, Keski -Afrikan tasavallassa ja Lesothossa ja pienin Malediiveilla, Bermudalla ja Italiassa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että useimpien loukkaantumisten osalta tautitaakka laskee sosiaalidemografisen indeksin noustessa. Itse asiassa tämä tarkoittaa sitä, että mitä suotuisampi valtion taloudellinen tilanne on, sitä vähemmän väestö kärsii vammoista. Kuitenkin tieliikenneonnettomuuksissa, väkivaltaisissa vammoissa ja itsensä vahingoittamisessa aiheutuneet vammat, jotka aiheuttavat suurimman vahingon, kuten edellä todettiin, ovat poikkeus tästä säännöstä, sillä heillä on päinvastainen suuntaus, joka ilmenee eniten itsensä vahingoittamisessa.

On myös muita poikkeuksia. Maallemme ja muille Itä-Euroopan maille (entisille Neuvostoliiton tasavalloille) on ominaista keskimääräistä parempi sosiaalidemografinen indeksi, mutta vahinkoasteemme on korkeampi kuin vertailukelpoisten maiden keskiarvo. Tutkimuksessa todettiin, että syyt tähän vaihtelevassa määrin voivat liittyä Neuvostoliiton hajoamiseen, sosiaalisiin mullistuksiin, huonojen tapojen noudattamiseen, kasvavaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen, mutta korostetaan suoraan, että tarkat johtopäätökset vaativat lisätutkimuksia.

Stanislav Otstavnov täsmentää: "On olemassa useita toisinaan toisiinsa vaikuttavia syitä, mukaan lukien ainutlaatuinen ilmasto (kylmät talvet, jyrkät lämpötilan muutokset, jotka vaikuttavat jään muodostumiseen; vuoristoalueet, jotka on jaettu laajalle alueelle) ja alkoholismin leviäminen. valitettavasti perinteisesti halveksiva asenne ihmisten elämään ja terveyteen sekä moniin muihin. Aktiivisen elämän ja terveiden elämäntapojen noudattaminen johtaa myös vammoihin: itse mursin käteni jalkapallokilpailuihin valmistautuessani, löin sormeni lentopalloa pelatessani ja loukkasin kaulaani hiihtäessä."

Tutkimuksen mukaan, kun otetaan huomioon väestön ikärakenne, vammoihin liittyvien kuolemien määrä väheni 24% verrattuna vuoteen 1990, menetettyjen elinvuosien määrä väheni 28,2%, vammaisten - 9,2%, mukautettu vammaisuuteen - 24%.

Stanislav Otstavnov päättää:”Tällainen dynamiikka voi toisaalta osoittaa positiivisia muutoksia yleisen turvallisuuden, vammojen ehkäisyn ja terveysteknologian parantamisen alalla, mutta indikaattorien arvot ovat edelleen korkeat. On ymmärrettävä yksityiskohtaisesti syyt ja mekanismit ja ehdotettava kattavia ratkaisuja, jotka auttavat ehkäisemään vammoja ja vähentämään sairauksien kokonaistaakkaa. Tämä on lupaavan tutkimuksen suunta ja syy jatkotyöhön."

Ryhmä yhteistyökumppaneita sairauksien, vammojen ja riskitekijöiden alalla, johon kuuluu MIPT -henkilöstö, seuraa perinteisesti monia indikaattoreita YK: n hyväksymien kymmenen kestävän kehityksen tavoitteen mukaisesti, eivätkä ne liity ainoastaan terveyteen vaan myös suojeluun köyhyyden, nälän ja sukupuolten epätasa -arvon lopettaminen.

Suositeltava: