Etelämantereen jäässä oleva mineraali auttaa ratkaisemaan Marsin arvoituksen

Etelämantereen jäässä oleva mineraali auttaa ratkaisemaan Marsin arvoituksen
Etelämantereen jäässä oleva mineraali auttaa ratkaisemaan Marsin arvoituksen
Anonim

Kysymys siitä, onko Marsissa elämää, on avoin vain vakuuttuneimmille optimisteille. Ei kuitenkaan ole epäilystäkään siitä, että Marsissa on vettä. Mutta kuinka monta vuotta sitten hän ilmestyi siellä? Jäätiköiden historia voi kertoa tästä. Sen tutkimus tuli mahdolliseksi, koska sama mineraali löydettiin Marsista ja Etelämantereelta.

Tutkijat ovat löytäneet Etelämantereen jääytimistä mineraalin, jota löytyy runsaasti Marsista. Löytö viittaa siihen, että tämä hauras, kellertävänruskea jarosiittiaine muodostui samalla tavalla maan päällä ja Marsilla: muinaisten jääkerrosten sisällä olevasta pölystä. Tämä löytö osoittaa myös kuinka tärkeitä jäätiköitä pelasi Punaisella planeetalla. Tutkijoiden mukaan ne eivät vain muokanneet laaksoja, vaan myös myötävaikuttivat Marsin muodostavien materiaalien luomiseen.

Jarosite löydettiin ensimmäisen kerran Marsista vuonna 2004, kun NASAn Opportunity-rover pyyhkäisi sen hienorakeiset kerrokset läpi. Löydöstä tuli sensaatio, koska jarosiitti vaatii veden muodostumista sekä rautaa, sulfaatteja, kaliumia ja happamaa ympäristöä.

Kaikki tämä yhdessä on erittäin vaikea löytää Marsista, ja tutkijat ovat alkaneet esittää teorioita siitä, miksi tätä mineraalia on runsaasti. Joku ehdotti, että se muodostui pienen määrän suolaliuoshapon haihtumisen seurauksena. Mutta emäksiset basalttikivet Marsin kuoressa neutraloisivat happaman veden, sanoo geologi Giovanni Baccolo Milanon yliopistosta Bicocca, joka on uuden tutkimuksen pääkirjailija.

Toinen teoria oli, että jarosiitti muodostui massiivisiin jääkerrostumiin, jotka saattoivat peittää Marsin miljardeja vuosia sitten. Jääkuoren kasvaessa sen sisälle kertyi pölyä, joka voi muuttua jarosiitiksi jääkiteiden välisissä kosteissa onteloissa. Mutta tutkijat eivät ole koskaan havainneet tätä prosessia aurinkokunnassa.

Maapallolla jarosiittia löytyy jätekiven kaatopaikoista, joissa se muodostuu ilman ja sateen vaikutuksesta, mutta tämä on melko harvinaista. Kukaan ei odottanut löytävänsä jarosiittia Etelämantereelta, eikä Baccolo etsinyt häntä ollenkaan. Hän etsi mineraaleja jääkuorista, jonka paksuus oli 1620 metriä selventääkseen maapallolla tuhansia vuosia kestäneiden jäätiköiden kronologiaa. Mutta jääkuoren pohjasta hän löysi outoja pölyhiukkasia ja ehdotti, että se voisi olla jarosiitti.

Selventääkseen löydetyn mineraalin luonnetta, Baccolo ja hänen kollegansa mittaivat kuinka se imee röntgensäteitä. Sitten he tutkivat hiukkasia tehokkaalla elektronimikroskoopilla. Tutkijat näkivät, että ne olivat pahasti säröillä eikä niissä ollut teräviä reunoja. Tämä on merkki siitä, että ne ovat muodostuneet ja tuhoutuneet jäätikön onteloissa tapahtuvien kemiallisten prosessien seurauksena.

Työ osoittaa, että marsilaisella jarosiitilla on samanlainen alkuperä, sanoo Oklahoman yliopiston geokemisti Megan Elwood Madden, joka ei ollut mukana tutkimuksessa. Mutta miten selität Marsin valtavan määrän jarosiittia? "Marsilla se ei ole ohut kalvo", hän sanoo. "Siellä on useita metrejä paksuja kerrostumia."

Baccolo sanoo, että jään ytimet sisältävät vain pienen määrän jarosiittia ja että niiden hiukkaset ovat silmäripsien tai hiekkakokoisia. Mutta hän selittää, että Marsissa on paljon enemmän pölyä kuin Etelämantereella, missä pohjoisten mantereiden tuhka ja maaperä pääsevät ilman läpi vain pieninä määrinä. "Mars on erittäin pölyinen paikka, kaikki on pölyn peitossa", Baccolo sanoo. Ja mitä enemmän tuhkaa ja pölyä, sitä enemmän jarosiittia muodostuu sopivissa olosuhteissa.

Baccolo haluaa käyttää Etelämantereen ytimiä tutkiakseen, olivatko Marsin jään muinaiset kerrostumat keitin, johon muut mineraalit muodostuivat. Hänen mukaansa jarosiitti osoittaa, että jäätiköt eivät ainoastaan leikkaa Marsin pintaa, vaan voivat myös osallistua Punaisen planeetan kemiallisen koostumuksen muodostumiseen. "Tämä on vasta ensimmäinen askel Etelä -Etelämantereen jään ja Marsin ympäristön vertailussa", tiedemies sanoo.

Suositeltava: